maanantai 21. huhtikuuta 2008

Lävärit


Otin lävärit. Ranteeseen ja niskaan. Helvetin makeet. Putsailin ja rassailin ohjeiden mukaan. Siistii. Ei mitään tulehduksii.

Mutsia piti lepyttää . Siivoilin ja olin himassa. Silti se murjotti varmaan kaks viikkoo. Naama oli ku norsun vittu. Skitsot duunikaverit löi vettä myllyyn. Saatanan antennipäät.

Jäkä jäkä, mäkä mäkä.

Sit se rauhottu.

Mentiin Tompan kans chillaamaan. Uus mesta. Khuulii biittii. Otin parit napit ja laput. Tutut tarjos. Vedettiin aamuun asti.

Raotan silmiä.

Mutsi.

Se viskaa sihisten lävärikorut mun naamalle. Ei puhu mitään. Tuijottaa. Tosi myrkkyä.

Olin koomassa repinyt molemmat lävärit päreiks. Joku oli soittanut ambulanssin.

Kauheet kääreet.

Yöllä hiivin vessaan. Avaan siteet. Miltäköhän nää arvet näyttäis?

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Missä noita bileitä on ;)

Anonyymi kirjoitti...

Ei sulle kerrota...

Anonyymi kirjoitti...

Hyviä stooreja Aki. Raadollisia, mutta hyviä. Kaikkia en ehtinyt lukea - thaivaimot kutsuu. Sit vähän kärrynpyöriä...

t. tää täältä alakerrasta ;o)

Augi kirjoitti...

Hyvää päivää alakerran Anonyymi.
Ihanko sieltä Helvetistäkin astiotetaan kantaa ;) Loistohomma!

Kiitos kommentista.

Aki Joki

Anonyymi kirjoitti...

Nuoriso voi huonosti. Vanhempien tulisi asettaa lapsille turvallisia rajoja.

Kahden teinin Äiti

PS. Mäyräkoira juttu pisti väreet selkäpiihin...jos minun lapseni viettäisi aikaa Valan puistossa...

Augi kirjoitti...

Hei Kahden teinin äiti,

Katri Valan puistossa viettää aika moni teini aikaansa pussikaljojen, viinipullojen ja itseään huomatttavasti vanhempien henkilöiden seurassa. Näin se vaan on :/

Kiitos kommenteista,
Aki Joki

Augi kirjoitti...

Huomautus...Kahden teinin äidille...
Viittasin juttuun "Mäyräkoira", joka kertoo tarinan Katri Valan puistosta.

Aki Joki