Räkälän terassilla on hilpeä meno. Bussit jyristävät ohi ja jokaisen auton nostattaman pölypilven jälkeen on nautinto vetää pitkä huurteinen huikka.
Sen verran tiiviiseen tahtiin Sikhi tarjoilee keppanaa, että silmissä hämärtää. Nyhtää rahat pois halvalla kaljalla. Laimentaa tuoppeja heti kun silmä välttää. Nyt ei jaksa välittää. Oli se joskus myynyt vanhoja tuopin jämiä koomaisille asiakkaille. Kuulemma.
Kiikkerä tuoli keikahtaa. Korvassa kuuluu raks. Veren maku tuntuu suussa, sellainen rautainen.
Tissinainen vetää käsistä takaisin tuolille. Toinen rinta pullahtaa kesämekon kaula-aukosta esille.
Sikhi kantaa lisää kaljaa pöytään. Kukaan ei halua hämminkiä. Eikä ainakaan ambulanssia. Turhaa hässäkkää ja ikävää mainetta räkälälle.
Ja taas. Kiikkerä terassituoli on kumollaan ja päässä vuotava reikä. Tissinainen tuo paperia ja Sikhi lisää kaljaa. Kaikki siis hyvin.
Päätä jomottaa ja on pakko lähteä johonkin…seiniä pitkiin.
Tissinainen ja Sikhi heiluttavat.
Porttikongissa on pakko huilata.
Nyt taisi kuulua se viimeinen raksahdus ja asfaltin harmaus. Veri maistuu raudalle.
Bussit täristävät pitkin Hämeentietä ja jokaisella töyssyllä noro hiipii kohti viemäriä.
keskiviikko 2. huhtikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti