Pisto

Aika usein, tai oikeastaan aina, kuljen terä taskussani. Se on todella hieno Rosellin taittoveitsi. Ulkopuolelta se näyttää viattomalta metallinpalalta, teräslistalta tai rakennussarjan osalta. Isäni sanoi sen olevan kallis, hintansa väärti ja ikuinen. Se on isän perjuja, eikä kyseistä mallia enää valmisteta. 

En tiedä miksi se on minulla aina mukana. Terä on juuri sellainen, että sen voi nopeasti tuikata varoittamatta vastaantulijaan ja jatkaa tyynesti matkaansa. Pistetty ei tajua asian vakavuutta, ennen kuin on myöhäistä. Siinä ajassa ehtii kävelemään kauas. Onneksi olen tavallisen nyynän näköinen, eikä kukaan kiinnitä minuun huomiota. Urpoudestakin on siis hyötyä, kun muistaa liikkua rauhallisesti ja kiihkottomasti. 

Pistohaavan vakavuutta on vaikea arvioida silmämääräisesti. Iho yleensä sulkeutuu piston jälkeen ja ulkoinen verenvuoto on minimaalista. Lähes poikkeuksetta kyseessä on sisäinen verenvuoto. Haava pitäisi revidoira ja vammautunut kudos poistaa terveeseen kudokseen asti. Tervettä kudosta avataan, jotta happimolekyylit estävät bakteerien bakkanaalit. Ellei näin menetellä anaerobit eli hapettoman tilan bakteerit alkavat jylläämään jo kuuden tunnin kuluttua pistosta. 

Yhden ainoan kerran poliisi pysäytti minut kadulla ja kyseli olinko havainnut lähistöllä mitään epäilyttävää toimintaa. Kerroin, etten ollut havainnut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Puhuin siis totta.

Elämältä odotan, että saan lääkiksen opintoni päätökseen ja hyvän viran. Olisi kivaa perustaa perhe. 

Takiainen

Sporassa ainoa tyhjä paikka on juopon vieressä. Istun siihen. Vastapäätä tapittaa kaksi kuuden korvilla olevaa räkänokkaa. Turisteja. Ovat menossa lintsille, mutta istuivat selät suorina kuin kirkossa. Vanhemmat ovat siirtäneet omat pelkonsa Helsingin vaaroista lapsiinsa.

Juoppo: Ei pitäis juoda lasten nähden, mutta otanpa huikan.

Minä: Se on sinun valintasi.

Juoppo: Mitä noista lapsista tulee isona?

Minä: En tiedä, koska he eivät ole minun lapsiani.

Juoppo: Mikä susta tuli isona?

Minä: Enkeli.

Juoppo: Miten toi pitäis tulkita?

Minä: Voit tulkita sen miten haluat.

Juoppo jää seuraavalla pysäkillä pois. Räkänokat tuijottavat minua silmät suurina. Jojo valuu ylähuulelle. Ojennan nenäliinan.

- Niistä tuohon reippaasti.

Poika niistää päristäen nenäänsä ja sulloo räkäliinan taskuunsa. Käytävän toisella puolella istuu äiti ja katsoo minua tutkivasti. Hänen suunsa on kuin kiireesti kokoon kursittu suuri räikeä haava. Kireiden huulten välistä hän pinnistää kiitoksen. Hymyilen.

Kumimorsian

Mä olin venannu vuoden sitä tapahtumaa. Ostin halvan lennon ja pistin kamppeet kassiin. Jengiä oli marssimassa 20 000 naamaria, satoja tuhansia ihmisiä bailaamassa, chillaamassa ja imemässä atmosfääriä. Veikattiin, että sinä vuonna osallistujien määrä ylittäisi miljoonan. Mainostajien unelma. Eipä ihme, että mersu, ikea, ford ja futisliitto olivat satsanneet raskaalla kädellä tukiaisiin.

Oli helvetin kuuma. Aurinko paahtoi pistävästi. Ahtauduin kumipukuuni. Onneksi mukana oli pari ylimääräistä talkkipurkkia. Ulos ja baanalle. Bongasin tuttuja ja ujuttauduin meseen. Hyvät bileet. Ei mitään rähinää. Kaikein ikäiset ja väriset samassa veneessä.

Sit mä pyörryin. Totaalinen tiltti. Eräs nainen oli riisunut naamarin ja puvun yläosan pois ja kaatoi vettä päälleni ja läiski napakasti kädellä välillä poskille. Taju palasi pätkittäin. Join vettä pienin kulauksin. Vittumaisen huono olo. Ambulanssia ei enää kuulemma tarvittu. Lämpöhalvaus...se oli sen naisen diagnoosi.

Nyt siitä episodista on tasan vuosi. Kai se oli rakkautta ensi silmäyksellä tai kohtalon oikku. Nyt me olemme taas samoissa bileissä ja menossa naimisiin.

Tosin morsian ei pukeudu valkoisiin.

Kukkahomma

- Taisto, Taisto...oota vähän. En mie jaksa. Tää säkki painaa ku synti.

- Akka hilijaa! Mie kaivan vielä muutaman ja kyllä sie jaksat sitä perkeleen säkkiä raahata.

- En mie jaksa ennää yhtään tätä touhua. Sie saat kantaa ite säkkis.

- Saatanan natku. Tule sitten ite kaivamaan näitä perkeleen juurakoita. Kyllä tämä on kuule miesten hommia. Akat kantakoot säkkejä.

- Myö jäähään vielä kiinni tästä. Kyllä se huomataan, kun melekein kaikki alppiruusut on häviksissä. Et kai sie koko yötä aio täällä olla? Minnuu ainaki väsyttää.

- Ole sie hilijaa. Huomenna saahaan torilla näistä hyvät rahat. Kyllä se kaupungin puistoyksikkö on sen meille velekaa. Eläke on niin helevetin pien, ettei sillä elä kukkaan aikunen immeinen. Kissalle korkeintaan silakkata.