Suoramyyntiä

Joskus täytyy saada pikana massia. Onneks mä oon siistin beibifeissin näköinen ja sain duunin hyvään lafkaan. Duunailen tukussa varastohommia neljän kuukauden koeajalla.

Kärrään kollikaupalla kamaa myyntiin. On helppo nakki jemmata kuormasta sitä sun tätä haalareihin.

Kurvissa kierrän räkälöitä ja myyn käännetyt tuotteet alehintaan. Mun myyntislogan on: "Kylmäketju ei ole katkennut missään vaiheessa". Poron sisäfileet: 7e. Mustaleima emmental (kilon köntsä): 5e.

Pahimmat deekut eivät osta mitään vaan pistävät senkin rahan halpaan kaljaan. Mitä ne syö?

Mut yleensä käy flaksi. Räkälään tulee tursiti ja saan kamat myytyä sille. Kyllä tällä palkanlisällä rahat aineisiin saa.

Täytyy vain pitää huoli siitä, että kääntää tarpeeksi pieniä määriä tavaraa, siihen ei kukaan kiinnitä huomiota. Normaalia varastohävikkiä.

Kyyditys

Mä istun kapakan punanahkaisella venähtäneellä Chesterfield -sohvalla. Vedän kaksin käsin GT -paukkuja naamaani. Tuikkasin satasen tipin tyhjään lasiin, eikä tarjoilija kysele yhtään mitään. Kaikki on ostettavissa

Sohvapöydällä vilkkuu kolme kännykkää samaan aikaan. Kaikista on ääni pois. Saatanan vilkkuvat joulukuuset. Vilkkukoot. En vastaa. Kaivan povarista neljännen kännykän.
- Jaska, Jaska hei....mua parempaa kaveria sulla ei voi olla. Mä oon sulle lojaali, aina. En mä vittu voinu muuta, kun ne saatanan kaapit kepitti mua. Sulle mä kuitenkin oon lojaali...

Puhelu katkeaa.

- Ege, Ege hei...mä oon tosi kusessa. Mä vedin välistä ja voisin saman tien hypätä parvekkeelta alas. Voisin valmiiks kietoutua lakanaan ja hypätä. Tai vetää överit pikana. Mä oon deeed määän. Ei saatana, tästä mä en selviä. Mä luulen, että ne tietää missä mä olen. Mä oon jo kuollut. Sano mutsille, että mä lähdin komennukselle ulkomaille....

Puhelu katkeaa.

Ryystän paukkua. Tuttavallinen käsi paukauttaa olkapäälle napsahtavan tervehdyksen. Siinä ne sitten ovat. Enkelit. Sliipatut bisnesenkelit. Pukinparta ottaa kaikki kännykät. Geeli putsaa paukkulasit, pyyhkii rätillä pöydän ja sohvan. Näyttää varmaan siltä, että tyypit taluttaa kännikaverinsa kotiinsa huilailemaan.

Pukinparran housunkauluksesta pullottaa mutka. Kyllä sen huomaa, jos osaa katsoa.

Yritän vielä vikistä kadulla armoa ja vedota perheeseen. Miehet työntävät meikäläisen punaiseen urheiluautoon. Viimeinen matka, suussa maistuu rauta ja suola. Ikkunaan noroilee pisaroita.

Kapakan ikkunasta tuijottaa suoraan silmiin vanha nainen. Se kirjoittaa vihkoonsa jotakin ylös ja nostaa peukalon pystyyn. Juuri ennen kuin käännytään Hämeentielle näen, että nainen puhuu kännykkään.

Vieläkö tähän tilanteeseen joku ehtisi puuttua?

Töömees

Mä tulin tänne Soomeen töömeeheks yhelle töönandjalle. Töönandja maksoi palkan aina suoraan käteen päivän päätteeksi. Tuskin se mitään virallisia lappusia täytteli meidän palkoista. Rahaa tuli ja se riitti. Palkka ei ollut hyvä, mutta kyllä sillä kotopuoles armaalle talua ois laittanu.

Me asuttiin töömeesten kans internaatis. Olihan se hulinaa. Monta meestä samassa kortteerissa.
Tööpäivät olivat niin pitkiä, että kun palattiin internaattiin, me vain juotiin, pelattiin ja riehuttiin. Musiikki jumputti tärykalvoja mustelmille. Aluksi se olikin harmitonta.

Joku töömeehistä toi kavereitaan iltaa istumaan. Jollakin kelmillä oli naine mukana. Pelaaminen meni krediitin puolelle ja se kelmihän oli valmis antamaan rahaa. Raha, naiset, narkomaanit, kelmit...töömeesten internaatti oli kuin bordelli.

Tilanne riistäytyi käsistä yhtenä iltana, kun kelmi vaati saataviaan takaisin. Siihen maksuun olis mennyt koko palkka. Konflikti oli valmis ja löömingit täydessä vauhdissa. Hävitettiin kaikki mikä eteen sattui, autot, ihmiset, katki vaan.

Joku kutsui politsein paikalle ja kaikki muut karkasivat paikalta. Paha juttu, että minä jäin kiinni. Syytteinä oli vägivald, pahategu, lööming, hooraamine, politsein vägivalla tarvitamine. Töönandja oli paha ja sanoi, että minu karakteeri on kurjategija. Politsei potki minut maasta pois.

Nyt odotan tuomiota isamaas. Onneksi minu armas uskoo, että olen syytön.

Noloa

Mä juoksen treenisalille, niin kuin aina. Hyvä ja kevyt hiki pinnassa. Kadulla hoippuu siistin näköinen nuori kaveri vastaan ja pitelee rintaansa. Kysyn, että mikä on hätänä. Jannu ei saa sanaa suustaan, sheikkaa vaan. Naama punertaa ja kädet käy. Otan tyypistä kiinni ja yritän vaimentaa rojahdusta. Kundi lysähtää mun käsiin ja valahtaa katuun. Läpytän naamalle ja kiroilen. Et perkele kuole mun käsiini. Ei mitään reaktiota.

Soitan hätänumeroon. Käännän kundin kylkiasentoon. Yritän muistella, että miten ihmistä elvytetään...kolkyt painallusta ja viis puhallusta...ei jumalauta.

Kuluu ikuisuus. Ambulanssi tulee paikalle ja tsekkaa tilanteen. Kaveri nostetaan paareille ja kohta sitä remmitetään lautaan kiinni.

Ei vittu. Tyyppi sinkoutuu ylös jaloilleen. Ennen kuin kukaan tajuaa se saatanan räkäpää juoksee karkuun kuin jänis. Loikkii katua pitkin ihmisvilinään.

Jumalauta.

Mä siinä sitten selittelen niille ambulanssin tyypeille, että en mä tunne sitä tyyppiä. Nekin on ihan pihalla. Saan slaitisti vittuilua niskaani, vaikka syy ei ole mun. Käämithän niillä meni. Lanssi kaartaa pois paikalta. Mä seison ihmisjoukun keskipisteenä.

Noloa.

Kulkuset

Lyötiin kundien kanssa vetoa. Hämeentie päästä päähän ja perse ulos auton ikkunasta, kulkuset tuulessa viuhuen. Rundi päästä päähän, ei mutinoita.

Hintaa tuli pottiin 500 egee. Ei huono.

No meikä veti huosut pois ja perse takaikkunasta ulos.

Kaasu pohjaan ja Arabiasta kohti Kurvia. Ihmiset repes. Leuat putos maahan tai suu venyi korvasta korvaan.

Kurvin liikennevaloissa oli pakko pysähtyä. Yks vanhempi missi tuli ja tarras mun kulkusiin kiinni. Se nauroi räkäisesti, eikä päästänyt irti vaikka valot vaihtuivat. Liikenne seisoi. Jengi klimppiintyi tuijottamaan. Kytät tuli paikalle ja kaverit ryntäs autosta haneen. Vittu, miten noloa.

Mut vietiin putkaan vaikka vaadin päästä lääkäriin. Oli sillä missillä vaan niin paskaset kynnet.

Persettä en vilauta enää koskaan.